Rakas Tiiti sinä pieni urhea kisumme. Sairastuit ja nukuit pois pikkuinen, lähtösi sattui sydämiimme niin kipeästi. Emme koskaan voi unohtaa tassutteluasi, pientä käpälää joka avasi ovea kun tulimme kotiin, iloista kehräystäsi ja aamupesua jonka iloisena annoit meille kun heräsimme. Lempileikkisi oli tuoda lelu ja ottaa vauhdissa koppi, jaksoit vaikka kuinka kauan. Olit kova juttelemaan kun sinulle puhuimme, et pitänyt kovasta äänestä vaan lempeästä juttelusta. RAKAS, nyt sinua ei enää satu, saat leikkiä iloisena Wiivin ja Pirren kanssa. Jätit paikan ikuisen sydämiimme.

Muistaen Kyynelsilmin Pappasi ja Mammasi

Tiiti Rakas kotikisu
25.3.2002 - 20.2.2014

Nuku rauhassa rakas,uskollinen ystävämme. Olet aina muistoissamme. Kiitos vuosista, jotka saimme yhdessä kulkea🐶

Muistaen Papsu ja äiti

Viivi Jackrusselin terrieri
17.10.2003 - 2.12.2016

Tänään on raskas päivä...Kaksitoista vuotinen yhteinen taival päättyy tänään kun astumme eläinlääkärin ovesta sisään. Meillä on ollut ihana koira joka on antanut meille rakkautta ja me hänelle. Välillä tuntuu kun hän ei koira olisikaan, vaan yksi 6 lapsestamme. Nyt on annettava periksi ja ajateltava "karvapallon" parasta. Nyt on aika päästää irti vaikkei millään hentoisi. Kaunista ja hyvää Wilin elämä on ollut ja tapahtumarikasta. Pitkiä on taipaleita yhdessä kuljettu ja vankkoja heinäseipäitä "poika" kanniskellut. Roskatkin tullut kadulta kerättyä ja emännän avustuksella roskiin laitettu. Iloa tuottanut niin lapsille kun aikuisille. "Nalleksi" sanottu pienten suissa. Kun kutsun Wiliä, hän katsoo ylös katonrajaan kuin taivaaseen, vaikka seison hänen takanaan. Ei pysty kohdentamaan enää katsetta. Leikki ei maistu niinkun ennen, koska sitä punaista palloa ei enää nää. Rakkaat kivenpallukat seisovat pihalla paikoillaan ja odottavat pyörittäjää. Kirkkaat silmät ovat samentuneet. Kuulon perusteella ei aina löydy se oikea taival, vaan pää osuu kopsahtaen johonkin ovenpieleen tai puun runkoon. Käpälät ovat vanhuuden runtelemat ja tasapainokin on vaikeaa pitää. Raput kolmanteen kerrokseen ovat haastavat ja alas vielä tuskaisemmat pomppien tulla. Ja se paha diabetes on astunut kehon sisään. Jano on niin suurta ettei yksi vesikuppi riitä. Kotona pitkän päivän meitä odottaen pidättämisen tuska on liian suurta ja pissa tulee, useasti päivässä, eikä sille voi mitään. Wili ei sitä huomaa. Nolona katsettaan nostamatta Wili menee suihkun alle ja odottaa suihkuttajaa. Hän on aina ollut siisti. Katseesta näkee kuinka noloa tämän hetken tilanne on. Siksi olemme tänään Wilin kanssa kaksin miettineet mikä meille kaikille ja etenkin hänelle on paras ratkaisu. Silittelyn ja hieronnan lomassa olen selittänyt hänelle itkusilmin mitä tänään tapahtuu ja miksi. Wilipoika on nuollut kyyneleeni. Sanoin Wilille että sinua odottaa siellä jossain, naapurin Heikki-koira, joka menehtyi muutamia viikkoja sitten äkillisesti. Ei tarvitse Wilin olla yksin. Glenn of Imaalinterrieri, Miimoksen Seginus (karhun tähtikuviosta)

Muistaen rakkaudella mami ja papi

Wili Glenn of Imaalinterrieri
28.12.2004 - 27.09.2016

Syttyi taivaalle uusi tähti, koiraenkelinä tästä maailmasta lähti. Nyt saat juosta lailla tuulen vihreillä niityillä ajattomuuden. Tuskaa, kipua, surua ole ei, uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei. Hyvää matkaa pikkuisemme, täällä sinua ajattelemme.

Muistaen Äiti, isi ja Kookos-veli

Mango Chihuahua
21.1.2009 - 23.7.2016